top of page

Suru

Suru tunteena voi tulla lapselle vastaan esimerkiksi isoäidin kuollessa tai silloin, kun läheinen aikuinen on jostakin syystä surullinen. Joskus taas voi vaan kokea olonsa surulliseksi. Suru auttaa meitä luopumaan jostakin meille tärkeästä ja joskus surusta ja surumielisyydestä irti pääsemiseen tarvitaan aikaa ja ystäviä.

Suruposki. Anna Härmälä. Kustantamo S&S 2016.
32 sivua.

Heimon isomummu on kuollut ja suruissaan hän kätkee isomummun esineitä poskiinsa niin ettei enää kykene puhumaan. Heimo tapaa sirkuslaisia, jotka etsivät kadonneita tavaroitaan ja yhtäkkiä Heimo keksii, että voi olla sirkuslaisille avuksi. Heimon suru hellittää ja hän pystyy jälleen puhumaan. Muistot isomummusta eivät tavaroista luopumisen myötä kuitenkaan onneksi katoa.

Kirja on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Burman.

Kirjailijasta lisää kustantajan sivuilla: http://kustantamo.sets.fi/kirjailijat/anna-harmala/

Kirjasta lisää kustantajan sivuilla: http://kustantamo.sets.fi/kirja/suruposki/ .

Verkkosivulla on myös lukunäyte kirjasta.

Asiasanat: kuvakirjat; inhimilliset eläimet; tunteet; suru; isoäidit; kuolema; muistot

Vesta-Linnea kuunvalossa. Tove Appelgren & Salla Savolainen. Tammi 2013. 37 sivua.

Vesta-Linnea tuntee olonsa apeaksi eikä häntä huvita mikään. Sisko kuitenkin tietää keinot, miten saada Vesta-Linnea jälleen iloiseksi. Äidin ystävän Paulan vierailun myötä Vesta-Linnea joutuu pohtimaan, mitä on olla surullinen ja masentunut, kun Paula ei jaksa muuta kuin maata sängyssä ja itkeä. Onneksi kaikki kääntyy hyväksi.

”Vesta-Linnea juo kulauksen vettä. Hän istuu pimeässä. Hän miettii Paulan särkynyttä aikuissydäntä ja ikiomaa alakuloaan, aamujen surumielisyyttä, joka tulee ja menee. On monia tapoja olla surullinen, Vesta-Linnea ajattelee."

(s. 34)

Vesta-Linnea kuunvalossa kuuluu Vesta-Linnea-kirjojen sarjaan, joissa käsitellään erilaisia, myös vaikeita tunteita tarinoiden ja Salla Savolaisen kuvituksen avulla. Kirjasarjan muihinkin kirjoihin kannattaa siis tutustua.

 

Kirjasta lisää kustantajan sivuilla:

https://www.tammi.fi/kirja/tove-appelgren/vesta-linnea-kuunvalossa/9789513173395

Asiasanat: kuvakirjat; tytöt; sisarukset; leikit; perhe-elämä; ystävät; masennus; tunteet; suru; ilo

 

Minä ja Muro. Mari Kujanpää. Otava 2009. 207 sivua.

Yhdeksänvuotias Lauha tuntee olonsa surulliseksi, koska hän kokee jäävänsä syrjään niin kotona kuin koulussakin. Vanhempien kaikki huomio kohdistuu Lauhan pikkuveljeen ja koulussa kukaan, ei edes opettaja, huomaa Lauhan tilannetta. Ainoastaan Muro, puhuva ja ajatteleva nalle, ymmärtää Lauhaa - sekä Heta, yhdeksäsluokkalainen tyttö, joka tulee koululle työharjoitteluun. Heta kuulee Lauhaa vaikka Lauha puhuisi miten hiljaisella äänellä. Kaikki kääntyy kuitenkin paremmaksi ja toivo pilkahtaa Lauhan elämässä.

”Minä nauroin ja melkein pelästyin kun nauru purskahti minun suustani. Tuntui hassulta ja hiukan säikähtäneeltä. Ihan kuin olisi juonut limsaa ja pikkuveli olisi naurattanut ja limsa olisi norunut nenästä ulos.”
(s. 197)

Kirjassa on mustavalkoinen kuvitus ja suurikokoinen väljä teksti. Kirja on voittanut Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2009.

Kirjailija Mari Kujanpäästä Otavan verkkosivuilla: https://otava.fi/kirjailijat/mari-kujanpaa/#.Wa0ILTMgn-Y

Kirjasta Lastenkirjahylly-blogissa: http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2009/11/missa-menee-lastenkirjan-kipuraja.html

Asiasanat: lastenromaanit; tytöt; tunteet; suru; yksinäisyys; mielikuvitusystävät; nallet; vanhemman ja lapsen suhde; välinpitämättömyys; osattomuus; näkymättömyys; koulunkäynti; kiusaaminen 

Näin pienissä kengissä. Eppu Nuotio. Tammi 2003. 48 sivua.

Mustavalkoisin kuvin kuvitetussa runokirjassa on yli 40 pientä runoa, jossa surua lähestytään lapsen näkökulmasta. Jokaisessa runossa on hieman erilainen lähestymistapa suruun, sillä surua aiheuttavat monet asiat. Miltä tuntuu, kun isä ja äiti riitelevät ja eroavat tai miltä tuntuu, kun isovanhempia ei ole tai mummi kuolee? Entä kun riitelee veljen kanssa tai tuntuu, että vanhemmat eivät välitä? Runokokoelma sopii monen ikäisille lapsille ja runoissa pilkahtaa aina toivo ja lohdutus.

 

”Minä nielaisin murheen murun ja kasvatin mahassa suuren surun. Se kasvoi minua suuremmaksi, ei minusta ollut sen kantajaksi…”
(s. 30)

 

Eppu Nuotio tunnetaan muun muassa näyttelijänä, suomentajana ja ohjaajana. Hän on kirjoittanut niin lasten- kuin aikuistenkirjoja sekä näytelmiä. Lisää kirjailijasta kustantajan sivuilla: https://otava.fi/kirjailijat/eppu-nuotio/#.WXhhIDMgk_U

Kirjavinkkaus kirjasta:

http://www.kirjastokaista.fi/helmet-kirjavinkki-eppu-nuotio-nain-pienissa-kengissa/ (video)

Asiasanat: runot; tunteet; suru; riidat; pelot; kuolema

bottom of page