SUOMEN HISTORIASTA TARINAA JA TIETOA
Tässä osiossa on Lastenkirjainstituutin kirjaston kokoelmista poimittu valikoima lapsille ja nuorille suunnattuja tietokirjoja ja tarinoita Suomen talvi- ja jatkosodasta tai yleensä 1940-luvusta. Pauli Kallion sarjakuvateos Ottopoikia ja työläistyttöjä (2011) kertoo tarinoita Tampereen historiasta. Uusimpia pienemmille lapsille sodista kertovia kuvakirjoja ovat Maarit Malmbergin Aapeli ja sotaveteraani Reino (2010) sekä Aapeli ja evakkomatka, joka löytyy osiosta Lasten menettämä Karjala.

Ennen vanhaan (1980)
Taina Huuhtanen
Kirja kertoo entisaikojen elämästä Suomessa 1600-luvulta alkaen vuoteen 1978 asti. ”Liisu kasvaa sota-ajan lapsena” (s. 58-65) kertoo sota-ajasta aina sodan loppumiseen ja rintamamiestalon rakentamiseen asti. Lopussa sanastoa ja vinkkejä lisälukemiseksi.
Teksti Taina Huuhtanen, Marja-Liisa Pynnönen. Kuvitus Veli-Pekka Alare. Kirjayhtymä 1980.

Suutari, räätäli... (1986)
Maria Laukka
Kahteen osaan jakautuva suurikokoinen, elävästi kuvitettu kuvakirja kertoo 1940-luvun kaupungista, sen asukkaista ja ammatinharjoittajista. Ensimmäisessä osassa 'Suutari, räätäli...' lapset Kati, Tuulikki ja Osku kulkevat kaupungin kortteleissa ja kohtaavat erilaisia ihmisiä eri tilanteissa: he käyvät mm. leipomossa, parturissa, suutarissa ja Tuulikin kotona, jossa äiti ompelee hihaa asiakkaan puseroon. Jälkimmäisessä osassa 'Kultaiset kädet' esitellään monta tuon ajan ammattia kuvin ja tekstein, mm. kellosepät, joista mainitaan erityisesti Jaakko Könni ja Juho Könni. Runsas kuvitus välittää ajan hengen.
Kirjoittanut Maria Laukka, kuvittanut Leena Ahvonen-Mäkiö. WSOY 1986.

Kukkulan kortteli. Kaupungin kaksi vuosisataa (1987)
Maija Larmola
Suomalaisen asumisen ja elämisen historiaa elävästi. Kukkulan kortteli alkoi kasvaa Sepän talon ympärille. Vuonna 1790 paimenpoika Kustaa tutki sudenkuoppaa samalla paikalla, jossa vuonna 1925 Svea ja Göta harjoittelivat tanssilavalla tangon askelia. 1944 Helsinkiä pommitettiin ja Eila Eero matkustivat setänsä luo Vääksyyn sotaa pakoon. 1960 romutettiin autoja ja 1980 rakennettiin puuhapuistossa majoja. Rakennukset perustuvat todellisiin malleihin ja korttelin tapahtumat siihen, millaista kaupunkilaisten elämä on eri aikoina ollut. Kirjan runkona on kahdeksan yleiskuvaa muuttuvasta korttelista. Historiallista tietoa antaa katsaus Helsingin kehittymiseen.
Kuvat Leena Lumme ja Erkki Mäkiö, tekstit Maija Larmola ja Yrjö Larmola. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1987. (Totta ja tarua).

Laps' Suomen (1987)
Kaari Utrio
Runsain mustavalkoisin valokuvin ja piirroskuvin kuvitettu Suomen lapsen historia, tarinan ohessa uusia ja vanhoja runoja. Sota-ajasta luvussa ”Sota vei isän” (s. 86-87), sodan jälkeisestä ajasta luvussa ”Lumppua ja romua” (s. 88-89).
Kaari Utrio, Kaarina Helakisa, Maikki Harjanne. Otava 1987.

Matkalla ajassa. Vaiheita itsenäisen Suomen historiasta (2002)
Jari Eilola
Lapsille ja nuorille suunnattu, runsaasti kuvitettu tietokirja Suomen 1900-luvun historiasta. Sota-ajasta kertovat luvut Talvisodan henki, Uuteen sotaan, Lappu kaulassa Ruotsiin, Elämä kotirintamalla ja Puoli miljoonaa pakolaista. Kehyskertomuksessa Lehtiön perheen aikuisten ja nuorten keskusteluja ja kommentteja.
Tekijät Jari Eilola, Matti Rautiainen, Heikki Roiko-Jokela. WSOY 2002.

Suomen lasten historia (2005)
Juha Kuisma
Nuoret Jussi ja Anna kulkevat läpi koko Suomen historian vasarakirveskansan ajoilta 2500 eKr aina 2000-luvun Suomeen. Kirjassa kerrotaan tarinoita siitä, mitä Jussin ja Annan ikäisille nuorille on tapahtunut Suomessa historian eri aikoina. Sota-ajasta kerrotaan luvuissa ”Evakkoon” (Talvisota, Karjalan evakot ja ”Suklaata, bitte” (pula-aika ja säännöstelykupongit, Lapin sota).
Kuvitus Jussi Kaakinen, teksti Juha Kuisma, Kirsti Manninen. Otava 2005.

Aapeli ja sotaveteraani Reino (2010)
Maarit Malmberg
Aapelin naapurissa asuu Reino, joka on sotaveteraani ja kotoisin Karjalasta. Hän on ollut mukana Suomen talvi- ja jatkosodassa. Aapeli on kiinnostunut sotajutuista ja kuuntelee Reinon muistoja sota-ajan elämästä. Reino menetti oman kotinsa mutta sai turvattua sen Aapelille. Samoista henkilöistä kerrotaan myös kirjassa Aapeli ja evakkomatka (2011).
”– Minä kävin sotaa sen takia, että saisin pitää kotini. En sitten kuitenkaan saanut omaani pitää, mutta sinun kotisi sain sentään turvattua.” (s. 25).
Kuvittanut Jouni Koponen. Minerva 2010.

Ottopoikia ja työläistyttöjä. Yhdeksän tarinaa Tampereelta (2011)
Pauli Kallio
Sarjakuvateos kertoo yhdeksän tarinaa ihmisistä historian virrassa ja kuvittaa samalla Tampereen kehitystä kylästä kaupungiksi. Teoksen synty liittyy Tampereen 230-vuotisjuhlaan vuonna 2009, jolloin Tammerkoski-näyttelyssä oli esillä sivun mittaiset sarjakuvatarinat yhdeksästä perheestä rautakaudelta 2000-luvulle. Sota-ajasta Tampereella kertoo fiktiivinen tarina ”Talvisodan pakkaset”: ilmahälytyksen sireenin soidessa mennään Käpylässä kellariin.
Museokeskus Vapriikki; käsikirjoitus Pauli Kallio, kuvat Tiitu Takalo. Tampereen museot, museokeskus Vapriikki 2011. (Tampereen museoiden julkaisuja; 117).

Keinuhevonen (2011)
Paula Moilanen
Kirja jakaantuu kolmeen lyhyehköön tarinaan, joita yhdistää Vauhdiksi nimetty keinuhevonen. Paavon tuora eli isoisä veistää sen pojalle joululahjaksi 1920, Kalevin isä ostaa sen huutokaupasta juhannuksena 1945. Paljastuu, että keinuhevonen on kuulunut Kalevin serkun Maijan isälle Paavolle, joka on kaatunut sodassa. Kolmannessa, nykypäivään sijoittuvassa tarinassa Maija on itse isoäiti ja tulee kaitsemaan lapsenlapsiaan kaupunkiin sekä näyttämään näille nyt lelumuseossa majailevaa Vauhtia.
Kuvitus Kirsi Haapamäki. Lasten keskus 2011.
Lisätietoja:
Itsenäinen jatko-osa Repun salaisuus (2014).

Repun salaisuus (2014)
Paula Moilanen
Paavo löytää ajopuun meren rannalta, ja isoisä, Niemelän tuora, tekee siitä Paavolle penaalin vuonna 1922. Penaali kulkeutuu vuosien kuluessa sukupolvelta toiselle: ensin sodassa kaatuneen Paavon tytölle Maijalle ja viimein Iikalle, joka vuonna 2014 esittelee luokalle isoäitinsä isoisän isän eli juuri Niemelän tuoran tekemää penaalia. - Kirjassa tutustutaan lasten arkeen menneinä vuosikymmeninä, mm. lasten leikkeihin, koulunkäyntiin, sota-ajan tunnelmiin, ja viimein 2010-luvun lapsen arkeen.
Kuvitus Ulla Etto. Lasten keskus 2014.