SODAN MURSKAAMA LAPSUUS JA NUORUUS
- rankkoja tarinoita 1950-1980-luvuilta -
Osio sisältää rankkoja tarinoita piirityksistä, karkotuksista, pommituksista ja kuolemasta, mutta myös kaksi rakkaustarinaa, molemmat Gestapon varjossa elettyjä. Autenttinen tytön kokemus Leningradin piirityksestä löytyy Lena Muhinan teoksesta Piirityspäiväkirja (2014). Karl Brucknerin klassikkoteoksessa Sadako tahtoo elää (1963) käsitellään Hiroshiman atomipommin seurausta erään perheen ja nuoren tytön elämässä. Atomipommista kertoo myös ensimmäinen suomeksi julkaistu japanilainen sarjakuva, kirjailijan omiin kokemuksiin perustuva Keiji Nakazawan Hiroshiman poika (1986). Sisko Latvuksen Kaukana omalta maalta (2011) ja Ruta Sepetyksen Harmaata valoa (2011) kertovat molemmat Stalinin mielivallan vaikutuksesta Siperiaan pyyhkäistyn perheen elämässä. Nuoren kansallissosialistin näkökulmaan ja sodan kokemukseen eläytyy Vibeke Olssonin esikoisteoksessaan Ulrike ja sota (1976). Bengt Pohjasen Saksan liekit polttava (2004) on meänkielellä kirjoitettu kuvaus nuorukaisista Lapin sodassa.
Kiinalaistyttö Sa Tu Sai (1954)
Maria Gleit
Sa Tu Sai on vain pieni tyttö, kun hänen kotinsa joutuu tulvan alle. Perhe pelastautuu asuntoveneeseen, mutta kärsii nälkää muiden lailla. Kadotettuaan kaiken omaisuutensa tytön köyhä riisinviljelijä-isä joutuu myymään Sa Tu Sain, joka lupauksista huolimatta joutuu ankaraan työhän silkkitehtaaseen. Tehtaassa Sa Tu Sai kohtaa uudelleen tulvasta pelastamansa pienen pojan, Tu Kun, auttaa tätä selviytymään raadannasta ja huolehtii tämän hyvinvoinnista sodan (Kiinan ja Japanin välillä) puhjettua. Sa Tu Sain hyväsydämisyys, urheus ja auttamisen halu leviävät pommitusten ja raunioiden keskellä muihinkin, aluksi välinpitämättömiin ihmisiin. Auttaessaan, itsekin haavoittuneena, haavoittunutta vihollista eli japanilaista sotilasta Sa Tu Sai kuolee luotiin.
”Onhan japanilainenkin ihminen, ajatteli hän. Pitäisikö hänen maata
tuossa! Hänen verensähän juoksisi kuiviin!” (s. 204).
Saksankielinen alkuteos Sa Tu Sai führt krieg (1938). Suomentanut Aukusti Simojoki. Karisto 1954.
Olen viidentoista enkä tahdo kuolla (1955)
Christine Arnothy
Sodan julmuuden, terrorin ja siviiliväestöön kohdistuvan väkivallan kuvaus. - Kertoja on 15-vuotias unkarilaistyttö, jonka perhe piilottelee kellarissa talon muiden asukkaiden kanssa. Budapestiä piiritetään, pommitukset ja taistelut raivoavat talon yläpuolella ja ympärillä. Saksalaiset miehittäjät yrittävät estää venäläisiä tunkeutumasta kaupunkiin, mutta siviiliväestö joutuu kärsimään. Nälkä, jano, kurjuus ja kuolemanpelko ovat jokapäiväisiä; piiritys kestää kaksi kuukautta. Kadulla lojuu kaatuneita sotilaita ja kuolleita hevosia. Pista-niminen unkarilainen nuorukainen ilmestyy kellarinväen auttajaksi, mutta hänkin saa surmansa. Venäläisten vallatessa Budapestin perhe pääsee pakenemaan maaseudulle, Balaton-järven rannalla sijaitsevaan taloonsa. Kolmen vuoden kuluttua perheen on jälleen paettava poliittisten vainojen tieltä rajan yli Wieniin, Itävaltaan.
Ranskankielinen alkuteos J'ai quinze ans et je ne veux pas mourir (1955). Suomennos Alli Lehtinen. Gummerus 1956.
Lisätietoja:
Teos perustuu kirjailijan omaan päiväkirjaan.
Sadako tahtoo elää (1963)
Karl Bruckner
Nelivuotias Sadako-tyttö ja 10-vuotias isoveli Shigeo Sasaki viettävät elokuista päivää vuonna 1945 kotikaupungissaan Hiroshimassa. Äiti ja isä ovat töissä. Sota on kestänyt jo pitkään ja lapset ovat nälkäisiä. Heidän pitäisi olla ruokajonossa, mutta koska Sadako alkaa voida huonosti, veli vie heidät puistoon. Se koituukin lasten pelastukseksi, koska samana päivänä amerikkalaiset sotilaat pudottavat kaupungiin atomipommin, joka tuhoaa suuren osan kaupungista ja se asukkaista. Kuin ihmeen kaupalla Sadako perheineen säilyy - kunnes kymmenen vuoden kuluttua tapahtumasta Sadako sairastuu ja kuolee. Hän ehtii kuitenkin ottaa osaa rauhan kunniaksi järjestettyyn nuorten pyöräkilpailuun. Viimeisinä elinpäivinään hän ryhtyy askartelemaan tuhatta paperista kurkea... Klassikkoteos kertoo Hiroshiman kohtaamasta onnettomuudesta mutta valottaa tapahtumia myös syyllisten näkökulmasta.
Saksankielinen alkuteos Sadako will leben (1961). Suomennos Laila Järvinen. Karisto 1963.
Lisätietoja:
Julkaistu yli sadassa maassa.
Itävaltalainen Children's Book Prize v. 1961.
Perustuu Sadako Sasakin tarinaan. Lisää tietoa esim. Hiroshima International School:
http://www.hiroshima-is.ac.jp/index.php?page=sadako-story
Hiroshima Peace Site, Hiroshima Peace Memorial Museum:
Romeo ja Julia ja pimeys (1963)
Jan Otcenášek
18-vuotias prahalainen ylioppilaskokelas Pavel kohtaa sattumalta kevätiltana kodittoman juutalaistytön Estherin. Tytön vanhemmat ovat joutuneet lähtemään keskitysleiriin Theresienstadtiin, mutta Esther ei ole käskyn mukaisesti ilmoittautunut natsiviranomaisille. Pavel kätkee tytön isänsä räätälinverstaaseen ja nuorten välille syttyy rakkaus. Mutta sitten Esther ilmiannetaan.
Tšekinkielinen alkuteos Romeo, Julie a tma (1959). Englantilaisesta painoksesta suomentanut Kyllikki Clément. Otava 1963. (Moderneja kirjailijoita). Päällys Kosti Antikainen.
Eläköön tasavalta (1973)
Jan Procházka
12-vuotias Olin-poika joutuu v. 1945 määriläisessä kotikylässään sodan jalkoihin, kun vetäytyvät saksalaiset ja etenevät venäläiset käyvät viimeisiä taisteluitaan. Olin on kotonaan tottunut isän väkivaltaisiin selkäsaunoihin, samoin kotikylän pojat pahoinpitelevät ja kiusaavat häntä säälimättä. Kaiken rakkautensa Olin suuntaa koirille ja hevoselle, Julinille, joka katoaa häneltä taistelun keskellä.
Tšekinkielinen alkuteos At' žije republika. (Já a Julina a konec velké války) (1965).
Suomennos Kirsti Siraste. Gummerus 1973.
Ulrike ja sota (1976)
Vibeke Olsson
Saksalainen Ulrike on 12-vuotias vuonna 1939, kun sota syttyy. Ulrike on kansallissosialisti, hän rakastaa maataan ja kotikaupunkiaan Müncheniä ja luottaa kaikessa Führeriin, johtajaan. Ulrike toimii Bund Deutscher Mädchen -ryhmässä, uskoo kuulemaansa propagandaan ja ilmiantaa tuttaviaan. Sotavuosien aikana, toistuvista pommituksista, unettomista öistä, nälästä, kylmyydestä ja perheen vastoinkäymisistä huolimatta Ulrike uskoo Saksan asiaan ja valtakunnan voittoon. Kun sota viimein päättyy, Ulrike on 18-vuotias ja maailman hänen ympärillään on romahtanut. Hän on menettänyt isänsä Stalingradissa, äidin öisessä pommituksessa ja pikkuveljen kansanrintamalla. Rauhan tultua hän luopuu uskostaan, mutta ei saksalaisuutta kohtaan tuntemasta ylpeydestään.
”Mehän me olemme oikeassa tässä sodassa, joten oikeastaan liittoutuneiden pommituksista ei ole väliä. Minä tiedän että meillä on oikeus voittaa.” (s. 61).
Ruotsinkielinen alkuteos Ulrike och kriget (1975). Suomennos Pirkko Talvio. Otava 1976.
Lisätietoja:
Ruotsalaisen Vibeke Olssonin (s. 1958) esikoisromaani, jonka kirjoittamisen hän aloitti 15-vuotiaana.
Se oli Jan (1980)
Irina Korshunov
17-vuotias Regine odottaa sodan loppumista piilotellen pienessä maalaistalon päätykamarissa ja ajattelee Jania, joka muutti hänen ajattelutapansa läpikotaisin. Alussa Regine ei halunnut puhuakaan Janille: saksalaistytön ei sopinut jutella puolalaisen siirtotyöläisen kanssa. Mutta sitten hän rakastui. Gestapon miehet löysivät rakastavaiset, mutta Regine pääsi pakenemaan.
Saksankielinen alkuteos Er hiess Jan. Suomennos Kaarina Helakisa. WSOY 1980. (17-sarja). Päällys Josephine Maag-Maihoff.
Pako. Nuortenromaani (1981)
Jorma Kurvinen
Eräreissulla Suomen Lapissa olevat veljekset 16-vuotias Paavo ja 12-vuotias Matti joutuvat Inarin vankileiriltä paenneiden saksalaissotilaiden panttivangeiksi. Pojat pakotetaan opastamaan heikkokuntoiset ja huonosti varustautuneet sotilaat Ruotsin rajalle. Matkalla sekä pojat että paenneet sotilaat joutuvat voimiensa äärirajoille. Gestapon takaa-ajamalla ryhmällä on vain kaksi vaihtoehtoa: jaksaa perille tai kuolla. Sotilaille ovat sodan kuluessa paljastuneet Hitlerin valtakoneiston julmuus, joka on kohdistunut heidän omiin sukulaisiinkin. Natsisysteemin arvosteleminen tietää saksalaisellekin kuolemantuomiota. Jännittävä tarina perustuu takakannen mukaan tositapahtumiin.
Konekivääritulitukseen joutuneena Paavo huomaa sodan mielettömyyden ja sattumanvaraisuuden:
”Tässä ei ole mitään järkeä. Ei minkäänlaista sankaruutta. Pelkkä sattuma ratkaisi kaiken! Osui kehen osui riippumatta rohkeudesta ja uljuudesta, suorituskyvystä ja reaktionopeudesta. Ne olivat yhdentekeviä, kun pelkkä separaattori syyti kuolemaa summamutikassa tähän suuntaan. Joku tuolla painoi liipaisinta ja sojotti tännepäin, sattuma huolehti kaikesta lopusta.” (s. 85).
Otava 1981. Päällys Hannu Taina.
Hiroshiman poika (1986)
Keiji Nakazawa
Nakaokan perheen lapsia haukutaan pettureiksi, koska heidän isänsä vastustaa Japanin sotaa. Yksi lapsista lähetetään evakkoon maalle, mutta olot eivät ole siellä paremmat. Lapset kärsivät nälkää ja kokevat väkivaltaa, myös perheen sisällä. Perheen äiti odottaa kuudetta lasta keskellä sotaa. Vanhin veljistä, Koji, liittyy vapaaehtoisena laivastoon, jossa simputus on ankaraa. Samaan aikaan Amerikka valmistelee atomipommin pudottamista.
Japaninkielinen alkuteos Hadashi no Gen. Suomennos Kaija-Leena Ogihara. Taitto ja tekstaus Jussi Karjalainen. Jalava 1986.
Lisätietoja:
Perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin.
Ensimmäinen suomeksi julkaistu japanilainen sarjakuva. Hiroshiman poika -sarjakuva alkoi ilmestyä Japanissa alun perin vuonna 1973.
Saksan liekit polttava. Tarinoita evakosta 1944 (2004)
Bengt Pohjanen
Tarina evakosta vuoden 1944 Torniolaaksossa. Kirjan päähenkilöt ovat nuorukaiset Kaspo ja Erkki, jotka joutuvat sotimaan pakenevien saksalaisten kanssa.
Suomennettu nimellä Saksan tuli polttaa. Kertomus Lapin sodasta. Suomentanut Kirsti Johansson. Barents 2004.
Kaukana omalta maalta (2011)
Sisko Latvus
On vuosi 1942. Inkerinsuomalainen 13-vuotias Paavo on sisarussarjan vanhin. Isä on rintamalla, äiti jonottaa leipäjonossa ruokaa perheelle. Perhe asuu piiritetyssä Leningradissa ja saa kuulla, että heidät ja muut Leningradin suomalaiset siirretään Siperiaan. Äiti ja nälän heikentämät lapset jaksavat hädin tuskin kävellä Suomen asemalle, ja myös edessä oleva kuukauden junamatka Neuvostoliiton halki on äärimmäinen koettelemus. Pieninä valonpilkahduksina ovat isän löytyminen samasta junasta ja Paavon ihastuminen Mareen, virolaistyttöön, mikä tunne kannattelee Paavoa vuodesta toiseen vahvana ja toivoa antavana. Siperiassa heidät majoitetaan alkeellisiin parakkeihin mutta pian matka jatkuu edelleen Jenisein rannalle kalastuskolhoosiin. Koettelemukset seuraavat perhettä, nälkä ja kurjuus ovat läsnä koko ajan. Ihmisiä ympäriltä kuolee, myös Paavon isä. Vihdoin kuitenkin koittaa rauhan aika. Paavon elämää seurataan kaikkiaan 10 vuoden ajan, vuoteen 1953 asti.
WSOY 2011. Kansi Anna Emilia Laitinen.
Lisätietoja:
Kirjan lopussa taustoitetaan kirjan tapahtumia luvussa ”Paavon maailma, Stalinin Neuvostoliitto”. Kirjailijan saatesanojen mukaan romaanin keskeiset tapahtumat perustuvat todellisuuteen, vaikka kokonaisuus on fiktiota.
Harmaata valoa (2011)
Ruta Sepetys
15-vuotias liettualainen Lina ja hänen 10-vuotias pikkuveljensä Jonas karkotetaan äitinsä kanssa kodistaan 14.6.1941 ja pakotetaan junaan yötä vasten. Alkaa viikkoja kestävä matka Siperiaan, elämä työleirillä on raskasta ja tärkeintä on pitää läheisten kanssa yhtä ja pysyä hengissä. Lina tallentaa kokemuksiaan piirtämällä voidakseen jonain päivänä kertoa tuhansien karkotettujen tarinan. Yhdysvaltalaisen Ruta Sepetyksen esikoisromaani perustuu tosikertomukseen kirjailijan isosedän perheen vaiheista Baltian neuvostomiehityksen aikana.
”’Mutta miten he voivat noin vain päättää, että me olemme elukoita? Eiväthän he edes tunne meitä’, sanoin.
’Me tunnemme itsemme’, äiti sanoi. ’He ovat väärässä. Äläkä koskaan anna heidän taivutella itseäsi uskomaan muuta. Ymmärrätkö?’” (s. 109).
Englanninkielinen alkuteos Between shades of gray (2011). Suomennos Maria Lyytinen.
WSOY 2011.
Piirityspäiväkirja (2014)
Lena Muhina
16-vuotias Lena aloitti päiväkirjansa kirjoittamisen vain joitakin kuukausia ennen kuin Saksa piiritti Leningradin syyskuussa 1941. Lähes 900 päivää kestäneen eristyksen aikana kaupungissa kuoli yli miljoona siviiliä joko nälkään tai pommituksiin. Lena selviytyi hengissä, mutta joutui seuraamaan vierestä muun muassa oman äitinsä kuoleman.
Venäjänkielinen alkuteos Blokadnyi dnevnik (2012). Suomentanut Pauli Tapio. Bazar 2014.