SOTA KOTIMAISISSA KUVAKIRJOISSA
Sota-ajan vähälukuinen pienten lasten kuvakirjallisuus hyödynsi sotateemoja ja stereotyyppistä viholliskuvaa. Monet kuvakirjailijat asettuivat kaupallisen sotapropagandan palvelukseen. Lasten turvallisuudentunnetta sotaoloissa vahvistettiin vetämällä mustavalkoinen rajaviiva hyvän ja pahan välille näin samalla rajaamalla paha ulos ympäröivästä yhteiskunnasta.
Pieni sotilas (1940)
Arnold Tilgmann
Pikkupoikien Pikkumaa joutuu uhatuksi, ja silloin on jokaisen kunnon pojan riennettävä suojelemaan isänmaataan. Niin tekee myös Olli, ja Ritva seuraa ihastuneena vierestä - samoin koira Bonzo. Sotaan lähdetään, vihollinen torjutaan ja rauha palaa. Myös Olli palaa Ritvan luo ja he menevät naimisiin, ja vihdoin Olli paikkauttaa myös sodassa saamansa vamman.
Kuvataide 1940. Kuvittajatieto otettu signeerauksesta A. T.
Meidän sakki Talvisotaharjoituksissa (1942)
Juhani
Sakki kulkee allapäin ja muistelee kesän leikkejä. Isoveli keksii pyytää Pekan johtamaan lumisotaa. Pojat hankkivat sukset, kelkat ja lumipuvut, rakentavat lumilinnat ja taistelevat lumisodan. Sakit ovat tasavertaiset ja ”sota” päättyy sopurauhaan. Tytöt ryhtyvät lotiksi ja lastaavat vesikelkkaan mehua ja keksejä.
Säilä 1942. Kuvittanut signeerauksen mukaan Helga Sjöstedt.
Lisätietoja:
Kirjailijan nimi K. J. Seppälä.
Julkaistu ruotsiksi nimellä Vårt gäng på vintermanöver (1942).
Samaa sarjaa ovat myös Meidän sakki reservissä (1941), Meidän sakki Karjalaa valloittamassa (1942) ja Meidän sakkimme: värityskirja. 1. Jalkaväki. (1943).
Säilä oli armeijan alipäällystön 1930-luvun lopulla perustama kustantamo.
Meidän sakkimme: Värityskirja 1. jalkaväki (1943)
Juhani
Värityskirjan tekstinä ja kuvina mm.” jalkaväen aseita”, ”suomalainen sotilas ja pystykorva”, ”raskas konekivääri (kk) asemassa”, kersantti ja kranaatinheitin (korohoro-krh)”, ”majuri tarkastaa tilannetta haarakaukoputkella”.
K. J. Seppälä 1943.
Lisätietoja:
Kirjailijan nimi K. J. Seppälä
Samaa sarjaa ovat myös Meidän sakki reservissä (1941), Meidän sakki talvisotaharjoituksissa (1942) ja Meidän sakki Karjalaa valloittamassa (1943).
Meidän sakin sankarit Karjalassa (1943)
Olli-setä
Pojat järjestyvät jonoon ja lähtevät lottien kanssa ajamaan venäläisiä (ryssiä) Karjalasta pakoon. Meidän sakki valtaa Enson, Sortavalan, Viipurin, Käkisalmen ja Terijoen, ampuvat Mainilan laukaukset ja päättävät vähitellen taistelun uljaaseen voittoon.
”Kenraali ja sakin pää / joukoillensa selittää:
- Päiväkäskyn annan teille / talvisodan sankareille:
Pakkorauha Karjalan / meiltä riisti armahan.
Takaisin se vallatkaamme, / se on pyyntö synnyinmaamme.” (s. 1).
Toimittanut Olli-setä. Kuvat Akseli Einola. Säilä 1943. Kuvittajatieto kannen signeerauksen AE mukaan.
Lisätietoja:
Kirjailijan nimi Oiva Paloheimo.
Samaa sarjaa ovat myös Meidän sakki reservissä (1941), Meidän sakki talvisotaharjoituksissa (1942), Meidän sakki Karjalaa valloittamassa (1943) ja
Meidän sakkimme: värityskirja. 1. Jalkaväki (1943).
Muistatko äiti? (1944)
Jorri Kiri
Suurikokoinen, suorakaiteen muotoinen, väritettävä kuvakirja kertoo kesänvietosta maalla: kuinka sinne mentiin Poku-hevosen rattailla, kuinka Suomen lippu vedettiin salkoon Valle-koiran ollessa mukana, kuinka uitiin mutta myös tehtiin talkootöinä halkomotteja ja poimittiin marjoja - ja kuinka hienoa oli kun isä tuli sodasta lomalle.
Kuvat Aarne Nopsanen. Tammi 1944.
Lisätietoja:
Värikuvatehtäviä pikkuväelle.
Urhea tipu sotilas (1943)
Arnold Tilgmann
Värikäs runomuotoinen kuvakirja kertoo rohkeasta Tipu kananpojasta, joka käy pelotta sotaa vihollisia vastaan: punakypäräistä varista, sitkeää haukea ja korskeaa kissaa. Sota voitetaan, sankari palaa kotiin morsiamen luo ja rintaansa mitalin.
”Jo sota päättyi voittohon
ja kotiin Tipu astuu.
Kas, siellä sipu vastass' on
ja Äidin silmä kastuu.”
Piirtänyt Arnold Tilgmann. Säkeet R. W. Palmroth (1906-1992). Paletti 1943.
Lisätietoja:
Julkaistu samana vuonna ruotsiksi nimellä Den tappre soldat Tipp.
Ketun radio (1945)
Vilho Rantanen
Pienin mustavalkoisin eläinvinjetein koristettu runokirja sisältää 10 kertovaa, eläinaiheista runoa, kuten Lentohyökkäys kanalaan.
”’Suu kiinni’, kukko kimmastui / ’ei tässä itku auta. / Nyt sota julma tullut on, /
nyt puhua saa rauta. / Mars matkaan, vallit kaivakaa / ja tuokaa kanuunata. /
Nyt heti määrään vartioon / ma sotamiestä sata.’ ” (s. 18-21).
Kuva ja sana 1945. Kuvittaja todennäköisesti Eeli Jaatinen.
Heikki, pieni kenraali (1957)
Elmar Valmre
Pojat käyvät sotaan laulaen ja marssien - vihollinen on milloin jänis, milloin lehmä, milloin orava. Kun orava kokoaa pommejansa - käpyjä - pojat tuntevat tarvitsevansa apujoukkoja. Silloin onneksi saapuu Halli-koira, joka nuolee haavat.
” ’Hei, pojat kansan urhokkaan, / nyt alkaa sotaleikki! /
Mars kaikki matkaan, sotimaan!’ / Näin lausui pikku-Heikki.” (s. 2).
Kuvat H. Valtman. Suomeksi mukaillut Martti Haavio. WSOY 1957. (Kultainen koti; 7).
Kansikuva 12. p. 1957.
Lisätietoja:
Lisäpainokset 1. p. 1939
Julkaistu ruotsiksi nimellä: Pelle - liten general (1951) sarjassa Gyllene hemmet.