FANTASIAA JA VAIHTOEHTOHISTORIAA
Muutamissa kirjoissa yhdistellään oikeita sotia ja fantasiaa, tai luodaan vaihtoehtoista historiaa. Jean Merrillin historiallisen raportin tapaan kirjoitettu Suuri kärrysota (1970) kertoo New Yorkin katukauppiaiden ja rekka-autojen kuvitteellisesta sodasta. Theodore Bellin fantasiakirjassa Aikojen arkku (2002) seikkaillaan aikakoneen välityksellä vuoden 1939 Englannista amiraali Nelsonin aikaan. Annie Daltonin Enkeliakatemia-sarjaan kuuluvassa seikkailussa Siivet selkään (2003) aikamatka tehdään puolestaan vuoden 1944 Lontoon pommitukseen. Sari Peltoniemen teoksissa siirrytään vaihtoehtoiseen menneisyyteen. Sodan vuoksi ylityöllistetty kuolema on kertojana Markus Zusakin myyntimenestyskirjassa Kirjavaras (2008).
Aikojen arkku. Ajaton seikkailu (2002)
Theodore Bell
Vuonna 1939 Englanti on sodan partaalla. Pienellä Harmaaparran majakkasaarella Englannin kanaalissa 12-vuotiaan Nickin ja hänen 6-vuotiaan pikkusiskonsa Katen isä tähystää saksalaisten sukellusveneiden liikkeitä raportoidakseen niistä Winston Churchillille. Eräänä päivänä lapset löytävät rantaluolasta merkillisen arkun. Arkussa on aikakone, jonka avulla pääsee amiraali Nelsonin aikaan vuoteen 1805.
Englanninkielinen alkuteos Nick of time (2000). Suomentanut Ilkka Äärelä. WSOY 2002.
Siivet selkään (2003)
Annie Dalton
Melanie on tavallinen räväkkä ja muotitietoinen 13-vuotias tyttö, kun auto ajaa hänen päälleen ja hän kuolee. Omaksi yllätyksekseenkin hän päätyy Enkeliakatemian portille - enkeliksi muuttuneena. Melanie oikoo reippaasti käsityksiä kuolemasta ja taivaasta, juo Lolan kanssa 2100-luvun kaakaota ja tekee aikamatkan Lontoon pommitukseen vuoteen 1944 pelastamaan (luvatta) pikkutytön.
Englanninkielinen alkuteos Mel Beeby, agent angel. Winging it (2001). Suomentanut Ulla Selkälä. WSOY 2003. (Enkeliakatemia; 1).
Suomu (2007)
Sari Peltoniemi
Oona raivostuu uimarannalla kavereilleen ja lähtee uimaan pidemmälle kuin on tarkoitus. Kesken uintimatkan hän tuntee kivun pakarassaan, ja seuraavaksi hän huomaa olevansa vastarannalla mutta kymmeniä vuosia aikaisemmassa ajassa kuin pitäisi: ei vuoden 2005 Tampereella vaan vuodessa 1947. Suomi on hävinnyt sodan Ruotsia vastaan ja venäläinen Ugovien mahtisuku pitää valtaa. Kyläläiset auttavat Oonaa - uudelta nimeltään Omena tai Onerva tilanteen mukaan - ja kertovat liskoista, joiden suomu oli haavan aiheuttanut - ja suomun avulla tilanteeseen voidaan saada parannus! Menee kuitenkin kauan, ennen kuin Omena pääsee selville kaikista julmuuksista joita kylän väki on saanut kestää, mm. lapsista jotka on muutettu maahisiksi imemällä heidän kaulastaan verta, ja ennen kuin hän onnistuu karkottamaan Ugovit.
Tammi 2007. Kannen kuva Sari Airola.
Lisätietoja:
Samaan sarjaan kuulu myös teos Hämärän renki (2009).
Kirjavaras (2008)
Markus Zuzak
Kirjan kertoja on kuolema, joka kohtaa yhdeksänvuotiaan Liesel Memingerin ensimmäisen kerran talvella 1939 saapuessaan noutamaan tämän pikkuveljen sielua. Vähän myöhemmin kuolema näkee, miten Liesel veljensä hautajaisissa varastaa ensimmäisen kirjansa. Koko sodan ajan kuolema seuraa Lieselin elämää tämän sijoituskodissa Hans ja Rosa Hubermannin luona Molchingissa Münchenin lähellä. Lieselin keino selvitä sodan koettelemuksista ja mielettömyydestä ovat kirjat ja lukeminen. Hän varastaa kirjoja niin pormestarin vaimon kirjahyllystä kuin natsien kirjarovioltakin. Hän lukee niitä itselleen ja muille ihmisille: naapureille, kellariin piilotetulle juutalaismiehelle.
Englanninkielinen alkuteos The book thief (2005). Suomentanut Pirkko Biström, kuvitus Trudy White. Otava 2008.
Lisätietoja:
Kannessa lisäteksti ”Kun kuolema haluaa kertoa tarinan, on paras pysähtyä kuuntelemaan”.
Hämärän renki (2009)
Sari Peltoniemi
Eletään vuotta 1948. Suomi on hävinnyt sodan Ruotsia vastaan ja venäläinen Ugovien mahtisuku pitää valtaa. Valeri Ugov ei Kaarinan mielestä ole niin kuin muut, ja niinpä hän lähtee Valerin matkaan vanhempiensa kielloista huolimatta. Pakomatkaa tehdään talvipakkasilla Neuvostoliittoa kohtia halki Suomen syrjäkylien. Matkaan liittyvät omituinen Frans ja larppaamalla 2000-luvun Suomesta tullut Jesse, joille molemmille hiukset ovat tärkeät. Matka kohti Kaarinan unessa näkemää jatulintarhaa on vaarallinen, mutta nuoret matkalaiset tapaavat myös paljon ystävällisiä ihmisiä, kuten murretta puhuvan Oksenjan.
Tammi 2009. Kannen kuva Sari Airola.
Lisätietoja:
Jatkoa teokselle Suomu (2007).