Yrjö Kokko

Eläinlääkäri ja kirjailija Yrjö Kokko avasi sadun maailman myös aikuisille kirjoittamalla keijukaisen ja peikon lyyrisen rakkaustarinan, joka sijoittuu tarkasti kuvattuun luonnon pienoismaailmaan ja jonka taustalla kuuluu sodan kumu. Pessi on metsän peikko, joka herää keväällä talviunestaan. Oikeasti nimen piti olla isänsä mukaan Pessimisti, mutta koska hän jäi kasvultaan pieneksi, lyhennettiin nimikin. Samasta syystä Illusialle aiottu nimi Illusioni lyhennettiin Illusiaksi. Illusia on keijukainen ja asuu sateenkaarella. Nyt se oli karannut sieltä, koska halusi nähdä maailmaa. Illusia pyytää Pessiä näyttämään hänelle, millaista maan päällä on. Kehyskertomuksessa rintamaupseeri kertoo sodasta ja sadun synnystä. Romaani syntyi sodan aikana rintamalla, kirjailijan omia lapsiaan varten tekemään joululehteen. Kokko kuvitti teoksen ottamillaan luontovalokuvilla.

Valokuvat Yrjö Kokko. WSOY 1944. Kansikuva ruotsinkielisestä painoksesta v. 1945.

Lisätietoja:

Lisäpainokset 12. p. 1984.

Pessi ja Illusia sai Valtionpalkinnon ja siitä otettiin heti ilmestymisvuonna neljä painosta.

Uudelleen kuvitetut laitokset:

Pessi ja Illusia. Tekijän lyhentämä lastenpainos. Kuvittanut A. Lindeberg. WSOY 1963. - Uusi p. WSOY 2012.

Pessi ja Illusia. Satu. Kuvittanut Kristina Segercrantz. WSOY 2001.

Tove Jansson

Muumilaakson rauha häiriintyy myrskyn puhkeamiseen, ja muitakin pahaenteisiä merkkejä alkaa näkyä. Taivaalta on tulossa tulinen tähti suoraan alas kohti Muumilaaksoa, ja asukkaat pakenevat kauhun vallassa. Muumipeikko ja Nipsu lähtevät vaaralliselle matkalle kohti Yksinäisten Vuorten Tähtitornia kysyäkseen professoreilta neuvoa. He kohtaavat tällä matkalla myös Nuuskamuikkusen ja Niiskun sekä Niiskuneidin.

”Muumipeikko katsoi taivaalle. Se näytti harmaalta ja rauhalliselta ja arkipäiväiseltä. Mutta hän tiesi... Nyt hän tiesi, että jostakin pilvien takaa pyrstötähti tuli palavana ja ilkeänä lähemmäksi ja lähemmäksi muumilaaksoa.” (s. 32).

”Kuului sellainen rätinä kuin miljoonia raketteja olisi ammuttu yhdellä kertaa, kuin olisi heitetty miljardeja koiranpommeja, ja koko vuori tärisi ja vapisi. - - Hehkuvat kivet ropisivat kuin sade katolla olevaa ammetta vasten.” (s. 152).

Ruotsinkielinen alkuteos Kometjakten (1946). Suomentanut Laila Järvinen. WSOY 1955.

Lisätietoja:

Suomenruotsalainen lastenkirjatuotanto oli vilkkaimmillaan 1930- ja 1940-luvuilla, mutta sodalla oli siinä vähäisempi osuus kuin suomenkielisessä. Kauhu ja katastrofi siirretään Janssonin ensimmäisissä muumikirjoissa fantasiamaailmaan, jossa loppu on aina hyvin. (Orlov 2003; Heikkilä-Halttunen 1999).

Jean Merrill

Historiallisen raportin tyyliin kirjoitettu selonteko kuvitteellisesta New Yorkin kaduilla käydystä kärrysodasta rekka-autojen ja työnnettävien myyntikärryjen välillä. Ratkaisevasti sodan kulkuun vaikutti lasten hernepyssykampanja.

Englanninkielinen alkuteos The pushcart war (1964). Suomentanut Anna-Liisa Suurpää. Tammi 1970. (Tam tam -kirjat).

Richard Adams

Fantasiaromaani päähenkilöinään villikaniinit. Englannin maaseudulla elävä kaniiniyhteisö joutuu pakenemaan asuinsijoiltaan uhkaavan vihollisen lähestyessä. Kaniineista neuvokkain, Pähkinä, johdattaa yhteisönsä uuteen turvalliseen ympäristöön. Kaniinit kohtaavat mm. Efrafan tiukan sotilasyhteisön, jossa kaniineilla on eri sotilasarvoja vartijasta kapteeniin, johtajaan kenraali Ratamo, jonka kanssa yksi kaniineista käy verisen taistelun.

Englanninkielinen alkuteos Watership Down (1972). Suomentanut Kersti Juva. WSOY 1975.

Lisätietoja:

Lisäpainokset 10. p. 2010.

Tove Jansson

Muumipeikko ja Muumimamma etsivät Muumipappaa, joka on lähtenyt hattivattien (hattifnattarna) mukaan. Heidän seuraansa liittyvät matkan varrella Sniff (Nipsu) ja Tulippa (Tulppaana). He kokevat monia vaaroja ja säikähdyksiä ennen kuin koko perhe on onnellisesti yhdessä; sinitukkainen Tulippa jää asumaan punatukkaisen pojan kanssa majakkaan. Matkan varrella he tapaavat vanhan herran, joka on rakentanut vuoren sisälle maailman, jonka lumi on jäätelöä ja kivet marsipaania. He kohtaavat muurahaiskarhun (myrlejonet), purjehtivat hattivattien kanssa myrskyävällä merellä ja pelastavat tulvaan haaksirikkoutuneen kissaperheen. Lopulta marabuherra auttaa heitä löytämään Muumipapan.

Ruotsinkielinen alkuteos Småtrollen och den stora överssämningen (1945). Suomentanut Jaakko Anhava. WSOY 1991.

Lisätietoja:

Lisäpainokset 6. p. 2007.

Ted Hughes

Rautamies on hirvittävän suuri rautainen olento, jonka alkuperää ei kukaan tiedä. Rautamies syö suihinsa kaiken rautaisen, mutta löytää oman hyödyllisen paikkansa romukaatopaikalta. Rautamies taistelee hirviömäistä avaruuslepakkoa vastaan, joka on asettunut Australian päälle ja haluaa syödä kaiken elävän. Rautamies ja hirviö kamppailevat tulen avulla.

Englanninkielinen alkuteos The iron man (1968). Suomennos Sinikka Sajama, kuvitus Andrew Davidson. Kustannus-Mäkelä 1993.

Tuula Kallioniemi

Alakouluikäinen Tilla asuu perheensä kanssa pienellä Koivusaarella Suomaan kupeessa. Hän tutustuu vähän vanhempaan Harttiin, joka näyttää erilaiselta kuin muut koivusaarelaiset; onhan hän puoliksi myootti. Tilla saa kuulla, että myootien kanssa ei ole soveliasta olla, mutta iloinen ja reipas Tilla ei siitä välitä. Sodan tullessa myootit ajavat koivusaarelaiset pois kodeistaan. Tilla pakenee perheensä kanssa mantereelle, Hartti viettää kiertolaisen elämää naapurimaissa ja Suomaassa. Tillan perheen ja muiden koivusaarelaisten elämä evakkona on raskasta, Hartti puolestaan joutuu vielä kerran Rämemaahan ja myoottien vangiksi. Kun nuoret vuosien päästä kohtaavat, on tullut rauhan ja jälleenrakentamisen aika.

Otava 2005.

William Golding

Toisen maailmansodan aikana joukko englantilaisia koulupoikia yrittää selviytyä autiolla saarella lentokoneen pudottua. Aluksi pojat yrittävät elää laatimiensa sääntöjen mukaan, mutta jakautuvat lopulta kahteen ryhmään, sotivat toisiaan vastaan ja villiintyvät murhanhimoisiksi.

Englanninkielinen alkuteos Lord of the flies (1954). Suomennos Juhana Perkki. Otava 2007. (Keskiyön kirjasto; 1).

Lisätietoja:

Ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi 1960 Otavan kustantamana.