NÄKÖKULMIA RAJAN TAKAA
- venäläistä nuortenkirjallisuutta -
Tähän osioon on vertailun vuoksi nostettu 1940-luvun venäläisiä, sota-aiheisia nuortenkirjoja. Vuosina 1945-1946 venäjästä käännettiin 13 kirjaa, kun vuosina 1892-1939 oli julkaistu yhteensä vain 9 teosta. Samoin kuin suomalaisissa, myös venäläisissä teoksissa nuoret halusivat päästä rintamalle. Venäläisissä teoksissa tytötkin saattoivat päästä ampumaan.
Timur ja hänen joukkueensa (1944)
Arkadi Gaidar
Timur-niminen nuori pioneeri ohjaa joukkonsa auttamaan vaikeuksiin joutuneita perheitä, joilla on perheenjäsen puna-armeijassa. Timur myös taistelee paikallista huligaanijoukkoa vastaan. Hyvät tekonsa nuorten joukko tekee salaa.
Kirja synnytti neuvostoliittolaisten lasten keskuudessa vapaaehtoisliikkeen epäitsekkäiden ja patrioottisten hyvien tekojen tekemiseksi (uudissana ”timurovtsy”). Kirja ilmestyi alun perin vuonna 1940 ja sen pohjalta tehtiin samana vuonna jo elokuva. Kirjailija ja sotilas Arkadi Gaidar (1904-1941) kaatui taistelussa saksalaisia vastaan.
Venäjänkielinen alkuteos Timur i jego komanda (1940).
Suomennos Anita Mitrošin. Kansankulttuuri 1980. (Kansankulttuurin nuorten kirjasto).
Kansi Markku Böök.
Lisätietoa:
Aikaisempi käännös suomeksi ilmestyi vuonna 1944 kustantajanaan petroskoilainen Karjalais-suomalainen SNT:n (sosialistinen neuvostotasavalta) valtion kustannusliike, suomentajana Tyyne Kemppi (Perttu). Toinen painos otettiin vuonna 1948. Kirjan pohjalta tehtiin elokuva jo ilmestymisvuonna 1940.
Seitsemäsluokkalaiset (1946)
M. Priležajeva
Moskovalainen koululuokka on ollut Netshajevka-kylässä sisäoppilaitoksessa kaksi vuotta ja työskennellyt kesäisin työprikaatina pelloilla. Nyt luokka lähtee takaisin Moskovaan ja 14-vuotias Natasha Tihonova menee tyttökouluun. Äiti on tehtaassa ja sisko sairaalassa töissä, Natasha huolehtii itsestään, käy koulua ja opiskelee matematiikkaa. Natashan luokka haluaa osaltaan auttaa sotaponnisteluissa ja ryhtyy opettajansa johdolla vierailemaan sotasairaalassa, opettamassa haavoittuneille kurssinsa oppiaineita. Sairaalassa he kohtaavat yllättäen vanhan tuttavansa, Netshajevkan Fenjan kadonneen veljen Lenkan.
Venäjänkielinen alkuteos Semiklassnicy (1944).
Suomennos Oleg Korimo. Kansankulttuuri 1946.
Lisätietoja:
Kirjailijan nimi Maria Prilezhajeva.
Tanja Slesareva. Kertomus (1946)
M. Priležajeva
14-vuotiaan Tanjan isä joutuu rintamalle saksalaisten hyökättyä Neuvostoliittoon (22.6.1941). Äiti käy töissä ja Tanja asuu yksin huvilalla, mutta haluaa pioneerina päästä mukaan auttamaan. Tanja haluaa ja pääseekin mukaan kotirintaman puolustustehtävään: konekivääriryhmään ilmatorjuntaan. Lapset tutustuvat Vitka-poikaan, joka paimentaa kolhoosin hevosia. Kolhoosin pelloilla auttamisesta tulee lasten omaa sotaponnistelua. Rintama lähenee kylää, ja Tanjan isä kaatuu. Terehovkalaiset ryhtyvät valmistautumaan taisteluun, kun Vitka ja Tanja törmäävät desantteihin metsässä ja Vitka ammutaan. Desantit aikovat räjäyttää rautatiesillan ja ottavat Tanjan vangiksi. Partisaanien taistelussa Tanjakin ampuu konekiväärillä yhden saksalaisen kuoliaaksi.
Venäjänkielinen alkuteos Tanja Slesareva (1942).
Suomennos Matti Lehmonen. Kansankulttuuri 1946.
Lisätietoja:
Kirjailijan nimi Maria Prilezhajeva.
Leningradilaisen pojan seikkailut. Kertomus (1946)
N. Rakovskaja
Julja, kohta 11-vuotias leningradilainen poika evakuoidaan muun koululuokkansa kanssa sodan lähestyessä ja Leningradin jäädessä piiritetyksi. Juljan isä on kaatunut ”valkosuomalaisella rintamalla” ja Juljan äiti on määrätty lääkäriksi armeijaan. Junamatkalla Julja eksyy ja päätyy lopulta Kokandiin, Uzbekistaniin lastensiirtolaan. Kun Julja kuulee äitinsä kadonneen, hän haluaa karata siirtolasta rintamalle taistelemaan ”fasisteja” vastaan. Kesäksi lapset muuttavat viileämmille vuorille viljelemään maata ja Julja pääsee ylös hoitamaan patoa, joka kastelee koko laaksoa. Lopussa Juljan äiti löytyy: hän on piilotellut partisaanien kanssa Smolenskissa melkein vuoden ja etsinyt poikaansa.
”Mutta sitten ajattelin, että varmaan sota loppuu pian, äiti tulee takaisin… Olimme lähettäneet jo kyselyn äidistä. Äiti löytyy! Gala palaa rintamalta. Minä tutustutan heidät toisiinsa. Kenties hän muuttaisi luoksemme Leningradiin. Asumme sitten kaikki yhdessä. Sunnuntaisin käymme elokuvissa ja teatterissa. Näytän Galalle museon. Opetan hänet luistelemaan. Leningradissa on ensiluokkaiset luistinradat, muualla ei sellaisia ole.” (s. 107).
Venäjänkielinen alkuteos 1943.
Suomennos Irene Nyman. Kansankulttuuri 1946.
Lisätietoja:
Kirjailijan nimi Nina Rakovskaja.
Tyttö etsii isäänsä (1948)
Jevgeni Riss
Pieni moskovalainen Leena-tyttö, puna-armeijan upseerin tytär, on jäänyt saksalaisten hyökkäysvaiheen aikana kesällä 1941 miehitetylle alueelle Zapolskiin, Valko-Venäjälle vanhan Solomon-opettajan ja tämän pojanpojan, Koljan kanssa. Lapset ja vanhus elävät erakkoina metsämökissä kolme talvea ja vanhus salaa Leenan syntyperän. Salaisuuden paljastuttua lasten on lähdettävä etsimään Leenan isää, sillä Leena pyritään sieppaamaan vangiksi.
Suomennettu venäjänkielisestä alkuteoksesta (1946).
Suomennos Oleg Korimo. Kansankulttuuri 1948.
Lisätietoja:
Kirjoittaja Jevgeni Riss (s. 1908) seurasi sotakirjeenvaihtajana puna-armeijaa ja vietti Leningradin lähistöllä talven 1941-1942, jolloin kaupunki oli saarrettuna.